Virtaa monikulttuuriseen ohjaukseen -täydennyskoulutus: ensimmäisen moduulin lopuksi

Virtaa monikulttuuriseen ohjaukseen -täydennyskoulutus alkoi syksyllä 2019, ja mukana opiskelemassa on noin 50 ohjausalan asiantuntijaa ja monikulttuurisesta ohjaustyöstä kiinnostunutta.

Koulutuksen kolmesta moduulista ensimmäinen ”Kielitietoisuus ja monikielisyys ohjaustyössä” saatiin päätökseen joulukuun puolivälissä. Tammikuussa käynnistyy koulutuksen toinen moduuli, joka käsittelee työelämäosaamista ja ohjaajan roolin tuntemusta.

Kielitietoisuus ja monikielisyys ohjaustyössä -moduuli piti sisällään muun muassa luentoja ohjaustyön viestinnän dialogisuudesta sekä kielitietoisuudesta ja katsauksen kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen perusteisiin. Viimeisenä oppimistehtävänä opiskelijat pääsivät toimimaan työpaikoillaan muutosagentteina ja tarkastelemaan oman organisaationsa kielitietoisia käytänteitä. Näistä hyvistä käytänteistä ja vinkeistä koottiin vinkkilista kaikille koulutukseen osallistuville. Ilahduttavan hyvin kielitietoisuus näkyi käytännön tasolla kurssille osallistuvien työpaikoilla; moni työyhteisö oli tehnyt pitkäjänteistä työtä kielitietoisuuden lisäämiseksi ja kielellisen saavutettavuuden turvaamiseksi.

Tässä kootusti oppimistehtävissä esiin nousseita hyviä ideoita ja käytänteitä työpaikan kielitietoisuuden lisäämiseksi:

• Kielet näkyviin: työpaikan kieliresurssien ja -varantojen kuvaus siten, että kaikki tietävät, mitä kieliä työyhteisössä osataan. Tässä pidettiin tärkeänä myös sitä, että ihan kielen alkeetkin ovat kielitaitoa eikä tarvitse ajatella, että kieltä pitäisi osata sujuvasti ennen kuin sitä voi esimerkiksi muutaman sanan verran hyödyntää jossain työtehtävässä.
• Kielitietoisuudelle ja kielelliselle saavutettavuudelle voitaisiin perustaa samalla tavalla työryhmä kuin esimerkiksi tietosuojaa- tai tietoturvaa varten on perustettu
• Kollegat ja yhdessä kirjoittaminen / lukeminen: ohjaustyössä tehdään paljon tekstipohjaista ohjausta; välillä on hyvä luetuttaa omia tekstejä työkaverilla ja varmistaa, onko teksti kirjoitettu selkeästi tai voisiko jotain muokata, jotta teksti olisi helpommin lähestyttävä. Omalle tekstille ja puheelle tulee helposti ”sokeaksi” eikä itselle tuttujen käsitteiden haastavuutta välttämättä osaa kyseenalaistaa
• Kielitietoisuutta lisää ohjaustyötä tekevän avoin asenne ja kiinnostus kieliä kohtaan. Moni oli saanut positiivista palautetta, kun oli esimerkiksi tervehtinyt asiakasta tämän omalla äidinkielellä tai osannut käyttää jotain termivastinetta useammalla kielellä

Kaikkein tärkeimpänä ja keskeisimpänä näkökulmana nostaisin esiin kuitenkin sen, että vaikka monella työpaikalla tehdäänkin kielitietoisuuden ja kielellisen saavutettavuuden eteen jo paljon töitä, puuttuu monesta organisaatiosta kielistrategia, eikä myöskään kielitietoisuus näy monen yrityksen ja työpaikan strategiatasolla. Strategiatason painotus kielitietoisuuteen tukee monikulttuurisen, moninaisen ja monikielisen työyhteisön sujuvaa arkea – siksi sellaiseen kannattaa panostaa.

Tällaisin ajatuksin joululomalle. Rentouttavaa joulunaikaa koko Virtaa ohjaukseen -hanketiimin puolesta .